Sairastan maailmaa

Meni viikko aika kehnoksi, kun unohdin parin peräkkäisen päivän mielialalääkkeet. Keskiviikkona en meinannut päästä sängystä ylös ollenkaan. Sitten kun pääsin, aggret pinnalla ja vähän ylikin. Paljon anteeksipyydettävää läheisiltä.

Sinänsä hyvä testi – olin nimittäin miettinyt, voisinko jättää napit pois ensimmäisen kuurin jälkeen. Selvästikään en. Pitää alkaa katsella, missä saan reseptin uusittua. Alkuperäisen kirjoitti työterveyshuolto, joka ei enää käytössäni ole.  Lue loppuun

Lapsivaimottelu yököttää

Maanantain Raahen Seudussa Jenni Haukio esiteltiin Sauli Niinistön syliin mahtuvana mini-ihmisenä. Lapset tykkäävät. Sekö on tarkoitus? (Kuvaa klikkaamalla pääsee sanomalehtiviikosta kertovaan juttuun.)

Vaikka presidentiksi valittiin koko köörin toiseksi huonoin vaihtoehto, eniten kampanjoiden aikana harmitti osa Sauli Niinistön henkilökohtaisuuksiin kohdistuneesta pilkasta. (No ei ihan hirveästi harmittanut kyllä, mutta sen verran, että viitsii tässä sanoa.) Olen nimittäin lopen kyllästynyt ikärasismiin, joka presidenttiskaboissa ilmeni ehdokkaan puolison lapsivaimotteluna.

Se on joka paikassa. Parisuhteen osapuolten ikäeroon kiinnitetään huomiota lähes poikkeuksetta. Pekka Haaviston puolison ikä taisi jäädä sukupuolen varjoon, joten siinä olkoon se poikkeus. Katri Helenallakaan ei ole miesystävää vaan huomattavasti nuorempi miesystävä.

Lue loppuun

Punaista viivaa äänestyslippuun

Ote Ville Rannan sarjakuvasta*, jonka hän lahjoitti Pekka Haaviston kampanjan käyttöön. Uskaltauduin myös siteeraamaan ei-kampanjakäytössä.

Ensimmäisen kierroksen aikana omikseni tai äänestämiskelpoisiksi arvioimani ehdokkaat eivät selvinneet presidentinvaalien toiselle kierrokselle. Kuten jo monesta suusta on todettu, tarjolla ei ole vasemmistolaista ehdokasta. Ei ole ehdokasta, joka haluaisi vähentää suomalaisten sotimista ulkomailla. Ei ole ehdokasta, joka haluaisi muuttaa koko eurokriisin aiheuttaneen finanssijärjestelmän.

On pääoman presidentti ja perussuomalaisillekin kelpaava suvaitsemattomuuden suvaitsija. Kiinnostus vaaleja kohtaan lopahti. Valitkaa te, joita kiinnostaa. Jos mukana olisi sellainen ehdokas, jonka uskoisin vaikuttavan tärkeisiin asioihin jopa hiipuvassa presidentin virassa, kiinnostaisi varmaan yhä.

Arvojohtajuudesta en ole innostunut missään vaiheessa enkä toivo kummankaan ehdokkaista johtavan minun arvojani tai minua arvoillaan. Lue loppuun

Blogipäivitys

Olin kerran Uuden Suomen etusivulla...

Aloitin vaihteeksi uuden blogin, joten päivitän tähän vähän omaakin päätäni selvittääkseni, missä kaikkialla nykyään päivittelen. Se uusin tulee viimeisenä.

Täällä Kaunosieluissa kirjoittelemme Milkan kanssa kuulumisia ja mielipiteitä. Päiväkirja kai tämä eniten on.

Terävästä päästä keskittyy työaiheisiin eli mediaan ja viestintään.

Lehtikuvaamisen nykytilaan päivitän ammatillisiin tarkoituksiin ottamiani valokuvia.

Lue loppuun

Voi ei, äänestin vahingossa Essayahia!

Vastasin vaalikoneeseen, joka antoi minulle sopivan ehdokkaan. Äänestin ehdokasta, numeroa 7. Olin tyytyväinen itseeni täytettyäni velvollisuuteni.

Todellisuus iski tajuntaani tänään. Olin ilmeisesti äänestänyt äärikristittyä, joka erottelee toisistaan ihmisoikeudet ja lainsäädäntökysymykset. Äänestin Ankkalinnan pormestarinvaalissa rouva Hallikaista.  Lue loppuun

Haavisto ei ole Niinistön vaihtoehto

Pekka on kuin Chuck.

No niin, myönnetään: dissaan Pekka Haavistoa, koska ärsyttää. Ärsyttää jytkymäinen Pekka on ihana -huutelu Facebookissa, Chuck Norris -meemiä apinoiva @PekkaFacts Twitterissä ja vasemmistolaiset, jotka ovat livahtaneet oikeiston ehdokkaan taakse, koska siellä on joku vielä oikeistolaisempi mukana.

(Ärsyttää niin paljon, että kirjoitan jo toisen kerran presidentinvaalista. Tämäkin kirjoitus käsittelee syitä olla äänestämättä Pekka Haavistoa. Paavo Arhinmäkeä äänestän, koska diggailemme samaa puolueohjelmaa. Ja koska tämä saattaa olla ainoa kerta, jolloin voin äänestää Arhipaavoa. Ja koska Teemu Mäkikin tekee niin aina kissantappovideoiden kuvaustauoilla.)  Lue loppuun

Mitään lupaamatta

Vuoden vaihtumista juhlittiin meillä oudon numerosarjan alla.

Lupauksia en anna enkä haasteisiin heittäydy, vaikka uusi vuosi alkoikin. Toimeentulon varmistamisessa ja opiskeluissa riittänee tarpeeksi tekemistä ja elämänlaadun tarkkailua. Mutta voihan tuota vilkaista, mitä on kaksnollakakstoistasessa tulossa.

Alkuvuosi on taas yhtä yrittämistä. Raahen Seudun pätkä loppui ja elanto pitäisi raapia tekstitoimiston toimeksiannoista ja avustajakeikoista. Lue loppuun